Rauma sijaitsee Suomen länsirannikolla, noin 90 km Turusta pohjoiseen. Raumalla on ~40 000 asukasta ja se on Suomen kolmanneksi vanhin kaupunki, perustettu 1442. Raumalla on kaksi UNESCOn Maailmanperintökohdetta, keskiaikainen puukaupunki Vanha Rauma ja pronssikautinen Sammallahdenmäki. Lisää tietoa Rauman kaupungin omilta sivuilta.

Rauman matkailuneuvonta
Palvelupiste Pyyrman, Valtakatu 26100 Rauma
puh. 02 834 3512, sähköposti: matkailu (at) rauma (piste) fi
www.visitrauma.fi
Rauman kartta

Raumalla meri ja teollisuus yhdistyvät historiaan. Selkämeren kansallispuisto on Rauman edustalla. Saaristoon pääsee, vaikka ei omistaisi venettä, sillä Kylmäpihlajan majakkasaarelle ja Kuuskajaskarin loma- ja linnakesaarelle on kesäaikaan päivittäiset vesibussiyhteydet. Laivanrakennus- ja puunjalostusteollisuudella on kaupungissa pitkät perinteet.

Vanha Rauma valittiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1991 ainutlaatuisena esimerkkinä elävästä ja hyvin hoidetusta vanhasta pohjoismaisesta puukaupungista. Vuonna 1999 luetteloon valittu arkeologinen kohde Sammallahdenmäki on pronssikautinen hautaröykkiöalue, joka sijaitsee 18 km keskustasta itään.

Vireä 800 asukkaan Vanha Rauma on kaupunginosa, joka säilynyt elävänä kokonaisuutena, kaupungin sydämenä, jossa asutaan ja tehdään työtä ympäri vuoden. Lähes 30 hehtaarin laajuisen Vanhan Rauman kaupunkirakenteessa on edelleen nähtävissä keskiaikaisia piirteitä, kuten kapeat ja mutkittelevat kadut ja kujat sekä epäsäännölliset tontit. Tiiviisti rakennetulla alueella on noin 600 rakennusta, joista suurin osa on yksityisomistuksessa. Kaupunkikuvalle tunnusomaisia ovat pihoja rajaavat komeat portit ja lauta-aidat. Jokaisella talolla on oma nimensä ja värikäs tarinansa, jota tämänkin päivän asukkaat osaltaan jatkavat.

Parhaiten Vanha Rauma avautuu jalankulkijalle. Kulkija voi haistaa syreenin tuoksun tai savupiipuista nousevan tunnelmallisen puulämmityksen savun. Samalla voi tarkastella puuseppien taidokasta työtä julkisivujen yksityiskohdissa sekä pihojen porteissa. Joissakin Vanhan Rauman rakennuksissa on säilynyt piirteitä 1700-luvulta, toisissa taas 1800-luvun alusta. Suurin osa rakennuksista on kuitenkin saanut nykyisen uusrenessanssityylisen ulkoasunsa 1890-luvun vilkkaana korjauskautena.

Puutaloidyllin lisäksi alueeseen kuuluvat kiinteästi Raumanjoen polveilevat rantamaisemat ja erityisesti 1400-luvun lopussa rakennettu Rauman Pyhän Ristin kirkko. Se on entinen fransiskaaniluostarin kirkko, jonka kaksilaivaisen harmaakivikirkon kuorissa voit ihastella näyttäviä keskiaikaisia seinä- ja holvimaalauksia.

Pitsinnypläys on Raumalla vanha perinne. Raumalla on nyplätty ainakin 1700-luvun puolivälistä lähtien ja tykkimyssyjen muotikausi muodostui raumanpitsin varsinaiseksi loistokaudeksi. Vuodesta 1971 lähtien Raumalla on vietetty pitsiviikkoa, jonka pitsinäyttelyt keräävät alan harrastajia ja vieraita ympäri Suomea ja kauempaakin. Jos olet kiinnostunut nypläyksestä, tutustu www.raumalace.fi – sivustoon.