Nadia Morales & Juan Salcedo, 2025

Helmikuu–huhtikuu. Argentiinalaiset taiteilijat työskentelevät Pyynpään koulun 4A ja 5B -luokissa identiteettiä ja muotokuvia käsittelevän taideprojektin työpajojen parissa. Erilaisin taidetekniikoin taiteilijat ja koululaiset ovat tutkineet oikeutta identiteettiin ja pohtineet sekä itseään että muita. Työpajat ovat osa työpajoja Colonia Caroyan koulun lasten kanssa Argentiinassa.

Nadia Morales (AR): https://www.instagram.com/pini.peperina/

Pyynpään koulun projektista video RaumArs YouTube-kanavalla


Taidetyöpajoissa koululaiset tutustuivat toisiinsa taiteen kautta, jakoivat henkilökohtaisia tarinoitaan ja pohtivat identiteettiä kysymyksillä yksilöllisyydestä, henkilökohtaisesta historiasta ja muistista. Tämän jälkeen he tarkastelivat muotokuvauksen historiaa taiteessa ja sitä millaisia muotokuvat ovat nykytaiteessa. Taide yhdistettiin omien kasvojen erityispiirteiden tutkiskeluun valokuvien ja niistä tehtyjen valo/varjopiirrosten sekä maalattujen muotokuvien kautta. Keskinäistä ymmärrystä lisättiin keskustelemalla ja tekemällä muotokuvia toinen toisistaan.

Nadia Morales ja Juan Salcedo ovat järjestäneet vastaavia työpajoja Argentiinassa, jossa kiusaaminen on ollut yleinen ongelma. Siellä muotokuvia on käytetty välineenä, jolla on käsitelty toisten ihmisten kunnioittamista, korostettu kunkin omaa historiaa, tapoja ja kokemuksia sekä erilaisuudesta syntyvää rikkautta.

Residenssin aikana taiteilijapari on myös jatkanut erilaisten performanssiensa sarjaa, jotka ovat kuvanneet videolle sekä tallentaneet valokuvin kaupunkiympäristössä ja ympäröivässä luonnossa tekemiään lyhytkestoisia kromaattisia interventioita. Väri-interventiot he toteuttivat magentan värisen läpinäkyvän muovin avulla, joten toteutus tapahtui ympäristöä vahingoittamatta.

Juan Salcedo kertoo: ”Kautta historian ihmiset ovat muokanneet erilaisia maisemia sen mukaan, mitä he ovat pitäneet huomionarvoisena. Taiteessa vallitsi pitkään luonnonmaisema, jonka ensisijainen esteettinen ihanne oli ylevä. Myöhemmin monumentaalisten, rituaalisten tai pyhien rakennusten rakentamisen sekä ympäristöä eri tavoin tarkastelevan porvariston syntymisen myötä kaupunkimaisema alkoi saada jalansijaa taiteellisessa esittämisessä.

Tutkimme maisemaa omasta näkökulmastamme, globaalista etelästä, käsin ja kyseenalaistamme tai nostamme esiin tilojen historian ja niissä vallitsevat merkitykset. Haastamme vakiintuneita näkökulmia, uuden silloin, kun se esitetään vieraana, ja tutun silloin, kun sitä pidetään itsestäänselvyytenä. Tavoitteemme on purkaa itsestäänselvyys, luoda uusia tapoja ja rikastuttaa näkeminen.

Ymmärrämme maisemat, olivatpa ne sitten kaupunki- tai luonnonmaisemia, asutuiksi tiloiksi, joilla on arvokkaita merkityksiä ja jotka muuttuvat jatkuvasti. Lähestymistapamme edellyttää myös paikallisyhteisön osallistumista. Heidän näkökulmansa, ideansa ja kokemusten vaihtaminen laajentavat työn merkitystä ja tekevät siitä yhteisen inhimillisen arvon.”