3.7.-25.7. 2026. Kuvanveistäjä Anna Ellménin pronssiveistoksista koostuvan näyttelyn lähtökohtana ovat faabelit, opettavaiset eläintarinat. Ellmén käyttää teostensa lähteinä eri aikoina ja eri puolilla Eurooppaa eläneiden henkilöiden kirjoittamia faabeleita tuoden niihin omaa tulkintaansa.

Faabelit, opettavaiset eläintarinat ovat yksi kauimmin kestäneistä ja laajimmalle levinneistä traditioista eurooppalaisessa kulttuurissa. Vaikka faabelit, kuten tarina ketusta ja happamista marjoista, saatetaan nykyään mieltää lasten saduiksi, ne eivät alun perin olleet osoitettu lapsille. Faabeleita luettiin niin yliopistoissa, luostareissa kuin juomingeissakin. Lapsille sopivaan muotoon niitä alettiin muokata vasta 1700-luvulta alkaen. On esitetty, että alun perin faabeleita kirjasi muistiin antiikin kreikkalainen kirjailija Aisopos (n. 620–564 eaa.). Ei kuitenkaan varmasti tiedetä, oliko Aisopos historiallinen henkilö. Sittemmin näitä lyhyitä tarinoita on varioitu yhä uudelleen aina näihin päiviin asti.

”Aisopoksen lisäksi olen käyttänyt teoksissani lähteinä muun muassa kreikkalais-roomalaisen Phaedruksen (n. 18 eaa.–54–68 jaa.), ranskalaisen Jean de la Fontainen (1621–1695) ja venäläisen Ivan Krylovin (1769–1844) kirjoittamia faabeleita. Teokseni eivät pyri olemaan faabeleiden kuvitusta. Faabeleille on luonteenomaista, että ne muuttuvat ajan saatossa. Itsekin pyrin katsomaan faabeleita eri kulmasta ja tuon niihin omaa tulkintaani. Viime vuonna aloin laajentaa näkökulmaani faabelin käsitteestä myös sellaisiin eläinaiheisiksi opetussaduiksi miellettäviin tarinoihin, jotka eivät pohjaa antiikin faabeleihin. 1700- ja 1800-luvuilla eläneiden saksalaisten Grimmin veljesten sadut eläinhahmoineen ovat olleet lähtökohtana kahden teoksen synnyssä.”

---

Anna Ellmén (s. 1981) on turkulainen kuvanveistäjä. Hänen veistostensa lähtökohdat nousevat kulttuurihistoriasta, kirjallisuudesta, myyttisistä tarinoista ja kansanperinteen kertomuksista. Ellménin teosten päämateriaali on pronssi. Hänellä on 15 vuoden kokemus pronssin valamisesta, ja hän valaa itse kaikki pronssiveistoksensa Jöötti ry:n valimolla Turussa. Hänen työskentelylleen on tyypillistä, että teokset koostuvat osista, jotka hän valaa erikseen ja yhdistää jälkikäteen. Ellmén muovailee veistoksensa vahaan, jonka sitten valaa pronssiin. Teosten osiksi hän valaa pronssiin myös muun muassa kasvien osia sekä esineitä.

Anna Ellmén on valmistunut vuonna 2014 kuvataitelijaksi Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiasta ja samana vuonna filosofian maisteriksi Turun yliopistosta pääaineenaan kulttuurihistoria.